30. heinäkuuta 2018

Hyrskypottuja ja...




...ihania kotieläimiä!






Oletkos koskaan syönyt hyrskypottuja tai tavannut seepra-aasia?

Kyllä täällä ihan järjissään ollaan, vaikka seepra-aasista puhutaan ja 
sellainen on ihan oikeasti olemassa.
Ei ole helle sekoittanut allekirjoittaneen päätä, vaikka
kyllä tämä helle jo alkaa viedä mehut, mutta nyt ei valiteta.

Viikonloppuna kokeilin ekaa kertaa tehdä hyrskypottuja joista en ollut
ennen kuullutkaan.
Vinkin näihin pottuihin sain facebookin kautta ja kyllä kannatti kokeilla.

Hyrskypotut valmistuu näin:

1kg varhaisperunoita
1 ruukku tilliä
1 ruukku ruohosipulia
3 kevätsipulia varsineen
1 prk smetanaa
50g voita
suolaa

Keitä perunoita n. 25 min suolalla maustetussa vedessä.
Silppua sillä aikaa kevätsipuli, tilli ja ruohosipuli.
Kun perunat ovat kypsiä kaada vesi pois ja laita sekaan
pilkottut yrtit, voi, smetana ja suola.
Laita kansi päälle ja ravista muutaman kerran kattilaa voimakkaasti
ja perunat ovat valmiit.

Tarjoile heti vaikkapa savukalan ja salaatin kanssa.
Meillä kyytipoikana oli vielä keitettyjä kananmunia.

Viikonloppuna käväisimme myös paikallisella kotieläintilalla katsomassa eläimiä.
Tältä tilalta meille haettiin muutamana kesänä kanit silloin, kun
lapset olivat pieniä.
Kanit olivat meillä ns. kesähoidossa ja syksyllä kanit sai viedä tilalle takaisin.

Tällä tilalla asustaa myös harvinainen eläin, joka on aasin ja 
seepran risteytys, hauskan näköinen kaveri nimeltään Sepa.

Kotieläintilalla oli paljon eläimiä, aaseja, alpakoita ja esim. erilaisia lintuja.
Tilalla järjestetään leirejä ja sieltä voi vuokrata vaikkapa aitan ja
nauttia lomasta täysihoidossa aamiaisineen ja ruokailuineen.

Mukava paikka vierailla, vaikkapa koko perheen voimin.

Lisää voit lukea täältä.
(KLIK)

Mukavaa uutta viikkoa kaikille!


27. heinäkuuta 2018

Pihamaan viimeisiä...




...kukkia!






Oletko Sinä viherpeukalo vai suositko helppohoitoisia havuja?

Kuten joskus olen täälläkin kertonut, että minä en todellakaan
ole mikään viherpeukalo joka upottaa sormensa joka päivä
pihamaan kukkapenkkiin nyppiäkseen rikkaruohoja.
Ei, suosin näitä "ikivihreitä" eli havukasveja.
Tosin viimetalven jälkeen pihamme havut ovat kummasti kärsineet ja
leikkasinkin niistä suurimmat ruskeat oksat kokonaan pois.
Nyt ne ovat hiukan säälittävän näköiset, mutta katsotaan nyt 
miten niiden käy.

Poistin samalla rikkaruohoja luomu-menetelmällä,
eli liuskekivilaatoituksen väleihin kun kasvaa kaikkea voikukasta sammaleeseen,
niin ruiskutin niihin raakaa etikkaa ja aurinko hoiti loput.
Jo muutaman tunnin kuluttua rikkaruohot olivat muuttuneet ruskeiksi.

Kukkivia kukkia ei montaa pihallamme ole.
Tänne kotiin en laita edes kesäkukkia, kun suurimman osan kesää
olemme kuitenkin tuolla mökillä.

Pikkuprinsessa (vai mikä tuo kukka nyt on) on jo suurimmaksi
osaksi kukkinut, mutta muutama kaunis kukinto vielä löytyi.

Malvan kukkia otin maljakkoon mökiltä ja laitoin terassin pöydälle.
Niissä on vaan niin herkät nuo kukat.

Yksi kukka, joka on terassillamme viihtynyt jo useamman vuoden on muratti.
Se on mieheni "hoidossa" talvisin tuolla autotallissa.
Siellä hän sitä "vissyllä" kastelee talvisin ja kesäksi nostan
sen terassille ja kukka voi todella hyvin ja on todella rehevä!

Mukavaa viikonloppua kaikille!


26. heinäkuuta 2018

Lomalta palattu töihin...




...mutta vielä on kesää jäljellä!






Ensimmäinen työviikko loman jälkeen alkaa olla pulkassa,
mutta helle sen kuin jatkuu.

Oikeastaan ei harmittanut yhtään mennä töihin, sillä minulla on vielä
elokuussa viikko lomaa.

Nämä helteet vaan verottavat sen verran, että ei oikeastaan voida
töissä lasten kanssa kauaa ulkoilla, kun on niin kuuma.
Pienille lapsille ei sitä nestettä saa menemään niin paljon
kun olisi tarpeen ja jos ei juo on olo hetkessä aika vetämätön.
Itse huomasin eilen, että juominen jäi hiukan vähiin ja
sen seurauksena päätä särki koko illan.

Mutta huomennahan on jo perjantai ja meillä
on juhlat tiedossa viikonloppuna!

Mukavaa torstai iltaa kaikille!


22. heinäkuuta 2018

Loman viimeinen...




...mutta ei ollenkaan vähäisin retkikohde!






Eilen täällä meillä satoi ja vähän aikaa tulikin vettä ihan kunnolla
varsinkin matkalla, kun matkasimme tämän loman viimeiseen retkikohteeseen.

Kävimme nimittäin Tampereella Vapriikissa.

 "Vapriikki on monipuolinen museokeskus Tammerkosken rannalla ja se tarjoaa nähtävää ja koettavaa koko perheelle. Ohjelmistossa on kerrallaan aina yli kymmenen näyttelyä, joiden teemat vaihtelevat historiasta tekniikkaan ja luonnontieteisiin. Vapriikista löytyvät myös Tampereen luonnontieteellinen museoTampereen kivimuseoPostimuseoSuomen JääkiekkomuseoMediamuseo RupriikkiSuomen Pelimuseo ja Nukkemuseo."

Kopioin tuon tekstin tänne suoraan Vapriikin nettisivuilta ja
siinä on kerrottukin mitä kaikkea nähtävää museossa parhaillaan on.

Minua kiinnosti lähinnä tuo Marilyn Monroesta kertova : Nainen roolien takana-näyttely, 
missä oli esillä tuon kuuluisan näyttelijän vaatteita ja muita henkilökohtaisia esineitä.
Siellä oli esim. tuosta kuuluisasta Happy bitrhday Mr President- esiintymispuvusta
tehty korkealaatuinen kopio ja pukuun oli ommeltu käsin 7800 strassia ja timanttia.

Vapriikkia voin suositella koko perheelle, siellä on jokaiselle jotakin ja
mikä parasta pääsymaksu on edullinen aik. 13e ja samalla maksulla
pääset tutustumaan ihan jokaiseen näyttelyyn mitä siellä parhaillaan on.

Vielä ehdit hyvin käydä katsomassa vaikkapa tämän ihanan
Marilyn- näyttelyn sillä se on Vapriikissa esillä joulukuun
alkuun asti!

Täällä loma alkaa tältäerää olla jo ohi,
huomenna työt kutsuu, mutta elokuussa lomailen vielä viikon.

Mukavaa sunnuntaita kaikille!


21. heinäkuuta 2018

Leijuvia sateenvarjoja ja...




...Huin hiekkaranta!







Täällä retkeilyt jatkui vielä torstainakin.
Otsikosta päätellen voisi vaikka luulla, että puhe on Thaimaan rannasta,
mutta ei, tämä ranta ja nämä leijuvat sateenvarjot löytyvät
ihan täältä kotosuomesta Uudestakaupungista.

Lähdimme ajelemaan kohti Ukia, koska luvassa oli viimeinen hellepäivä,
joka osuisi tälle lomalle.
Avoautoajelut olisivat ohi tältä erää ja olihan nuo leijuvat sateenvarjot
nähtävä ihan livenä.
Uuskaupunkilainen kenkäkauppa tempaisi ja ripusti sateenvarjoja
leivumaan taivaalle ihmisten iloksi ja olihan se kaunis näky.

Kävimme jo muina kesinä tutuksi tulleessa Kaffelissa syömässä ja
täytyy sanoa, että kyllä säästöt näkyivät tässäkin ravintolassa.
Tilauksia ei otettu vastaan enää pöydistä vaan tilaukset käytiin tekemässä
tiskillä mistä sitten kannoit itse juomat pöytään.
No toisaalta, olit heti valmis lähtemään, kun olit syönyt
ei tarvinnut odotella laskua tuovaa tarjoilijaa, mutta
toisaalta hiukan odottaa ravintolassa sitä palveluakin.

Takaisin kotiin ajoimme Kauttuan Ruukinpuiston läpi, jossa kävin 
ihailemassa noita ihania kuohuja Kauttuan koskessa.
Pyhäjärvi-intituutti sijaitsee tuossa kauniissa kartanossa.

Matkalla kävin katsomassa lapsuuteni järvimaisemaa uimarannalla,
jossa kesäisin tuli paljon uitua kun olin lapsi.

Taas yksi kiva retkeilypäivä takana!


19. heinäkuuta 2018

Suklaakahvila ja...




...ihana uimaranta!







Se on nyt otettava viimeisistä lomapäivistä kaikki irti ja kun kerran on
kelitkin olleet kohdillaan niin olemme "ulkoiluttaneet" tuota kesäautoa
oikein kunnolla.
Nyt on kelit olleet mitä parhaimpia avoautoiluun.
Aamulla mietimme mihin päin suuntaisimme ja päätimme lähteä
Mathildedaliin josta olemme kaksikin kertaa vuokranneet mökin vuosia sitten.

Tänään ajoimme suoraan Mathildedalin Ruukkiin ja menimme 
PetriS Chocolate Roomiin tarkoituksenamme juoda siellä kahvit.
Söimme kuitenkin ensin ihanat kana-caesar-salaatit ja se olikin oikein hyvä valinta.
 Salaatti oli iso ja oikein hyvä.
Toki jälkiruoaksi piti ottaa kahvit ja kakkupala, jonka sovinnolla söimme puoliksi
mieheni kanssa, sillä salaatti oli jo niin täyttävä.
Petris Chocolate Room myy myös aivan ihania suklaita kahvilassa
nautittavaksi kuin kotiinkin tai tuliaisiksi.
Lisää voit lukea täältä.
Matildedalin lisäksi PetriS Chocolate Room löytyy myös Porvoosta.

Vatsat täytettyämme lähdimme etsimään uimapaikkaa.
Mies ei lämmennyt Mathildedalissa sijaitsevalle pienelle uimarannalle, joka
sijaitsi pienen järven rannalla, joten jatkoimme matkaa Kemiönsaarelle.
Ajoimme Dragsfjärdiin ja siellä
 vastaan tuli kyltti, jossa luki "uimaranta" ja kyllä kannatti ajaa
muutama kilometri kyseistä tietä, sillä sieltä löytyi aivan ihana ja
hienohiekkainen uimaranta.
Uimaranta sijaitsi Ölmosissa n. 5km Kärran kylästä.
Niinpä potkaistiin varvastossut jalasta ja molskis!!
Rannassa oli siistit pukukopit ja rannan yleisilme oli muutenkin siisti.
Aivan ihana ja meren pohjasta löytyi ihania pieniä simpukoita.
Ihana ranta ja positiivinen yllätys oli, että siellä oli vain 
vähän ihmisiä.

Olipas hieno päivä!
Saas nähdä mitä huomenna keksitään.
 


17. heinäkuuta 2018

Paistaa...




...kuin Naantalin aurinko!






Nyt ovat ilmat kyllä suosineet lomailijoita.
Tuntuu, että on hiukan liiankin kuuma, mutta nyt ei parane voivotella,
sillä ne pakkaset ovat täällä ennemmin kuin huomaammekaan.

Olemme vanhoja Naantalilaisia ja ainakin kerran kesässä on
ihan pakko päästä käymään vanhoilla kotikonnuilla.
Eilen lähdimme ulkoiluttamaan tuota kesäautoa ja päädyimme
Naantaliin pizzalle.

Kyllä se vaan on niin♥!

Paluumatkalla pysähdyimme ruokkimaan lampaita.
Melko seurallisia kavereita.

Tänään olenkin lueskellut noita messuesitteitä,
joita tarttuikin mukaan melkoinen kassillinen.

Mukavaa tiistaita kaikille!