13. elokuuta 2017

Uusi tähti on syttynyt...




... taivaalle!







Enkeli hiljaa vierellä kulki,
tarttui käteen silmät sulki,
syliinsä kietoi siivillään.
Kuiskasi hiljaa – lähdetään.


 Näin nämä postausten aiheet heittelee...laidasta laitaan.
Viimeksi postasin iloisesta aiheesta, hääpäivästä ja nyt
surullisemmasta asiasta.

Eilen saatoimme viimeiselle matkalle mieheni äidin,
 anoppini ja lasteni mummun.

Päivä oli raskas vaikka tiedämme, että nyt hänen on hyvä olla.



28 kommenttia :

  1. Elämään kuuluu niin ilot kuin surutkin. Toivotaan kuitenkin, että niitä iloisia tapahtumia olisi enemmän kuin surullisia. Osaanotto suuressa surussanne!

    VastaaPoista
  2. Lämmin osanottoni! Koskaan ei tiedä, mitä elämässä tapahtuu. Ilon ja surun vuoropuhelua, mutta niin se kuuluu olla. Onneksi iloa on yleensä enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Raskasta vierestä katsoa, kun toinen kuihtuu pois ja mitään ei voida tehdä. :(

      Poista
  3. Otan osaa!Meidän mummi on ollut 2 vuotta poissa,niin tärkeä ihminen.

    VastaaPoista
  4. Voimia raskaisiin hetkiin <3 Lämpimät muistot kantavat surun hetkillä.

    VastaaPoista