25. heinäkuuta 2016

Perinteisellä...






..."peuralenkillä"!












 Silloin, kun lapset olivat pieniä käytiin
 bongailemassa peuroja ja muita metsän eläviä..
Aina kun tultiin sunnuntai-iltana mökiltä
kuului takapenkilta, että mennään vielä peuralenkki.
Sitten kurvattiin metsätielle ja laskettiin
montako peuraa nähtiin.
Nykyään saamme nuo lenkit tehdä miehen kanssa ihan 
kahdestaan...niin eilen illallakin tehtiin.

Mies kertoi tietävänsä hyvän paikan,
missä olisi paljon vadelmia.
Se paikka piti käydä katsomassa ja emme olleet
siellä yksin...
Hetken päästä seuranamme oli ainakin sata hyttystä ja
me kuulumme niihin ihmisiin joita hyttyset
todella syö!!
Metsässä ei kertakaikkiaan voinut olla...
ympärillä pörräsi hyttysten lisäksi kärpäsiä...hirvikärpäsiäkö?
Lapsena inhosin mustikkametsässä käyntiä juuri
tästä syystä ja miehelläni on samat kokemukset.
Muistan, että minulla oli metsässä muki joka
minun oli määrä kerätä täyteen mustikoita.
Juuri ja juuri sain pohjan täyteen, kun hyttyset olivat kimpussani.
Tuli kyllä niin lapsuus mieleen tuolla metsässä,
mutta pienen ämpärin pohja peittyi kyllä kun sieltä poistuimme.
Yksi rasia vadelmia tuli pakastimeen!
Hyvä me!!!

Samalle tehtiin tuo peuralenkki ja monta
peuraa nähtiinkin ja niin ihania maisemia.
Harmittaa, kun kamerani objektiivi ei
mahdollista tuota kaukaa kuvausta.
Uusi putki siis harkintaan...

Mukavaa maanantaita!




8 kommenttia :

  1. Kiva tarina tuosta teidän perheen peuralenkistä ja varmasti mukava muisto lapsillennekin. Ai, vadelmat ovat niin hyviä ♥ ja mustikoita kyllä pitäisi mennä keräämään, mutta kun ne hyttyset ja muut ötökät, aarrgg!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne oli kyllä aina niin jänniä reissuja! Mä niin inhoon noitä ötököitä ja kun ne tunkee korvaan, nenään ja hiuksiin!

      Poista
  2. Todella kauniit maisemat ja ihana tuollainen peuralenkki. Ei tarvinnut sieltäkään lenkiltä tyhjin kuvin lähteä. Peura on niin kaunis eläin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä maaseutu on kaunis ja ihmeellinen!
      Kuvat peuroista hiukan epätarkkoja kun kaukaa otettu ja kuvaa rajattu..

      Poista
  3. Onpas kaunis tuo peura :) Harvemmin noin läheltä pääsekään ihailemaan ;) Meillä metsäkauriit kävi jokunen vuosi sitten tuossa takapihalla olevassa ruokinta automaatilla syömässä mutta nyt kun metsää on harvennettu niin peurat taisivat hävitä sitä myötä, harmillista....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on ja toisella hienot sarvenalut! Voi miten ihanaa kun olette saaneet seurata läheltä, harmi kun ovat lähteneet pois.

      Poista
  4. Löysin blogisi ja aloin lukemaan. Ihania luontokuvia oli heti alussa. Meillä myös on yksi villakoira, musta.
    Onko teillä niitä toi-villakoiria vai vähän isompia.
    Meillä on Toi ´villakoira Rufus. Oli kiva lueskella blogia, kiva kun on samanlaiset koirat.
    Liityin lukijaksi, käy vilkaisemassa blogiani ja liity sinäkin jäseneksi. Laitoin myös tänne Blogit.fi lukulistalleni. Kiva saada uusia blogituttuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja kovasti paljon tervetuloa!
      Meillä villakoiria on neljä, kolme keskikokoista ja yksi toy.
      Täällä blogini lukijoissa on paljon villakoiraihmisiä...ihana rotu ja niin ihana nimi koirallanne! <3
      Kiitos vinkistä, käynkin heti kurkistamassa!

      Poista