...no ei sentään ihan aina!
Kun lähdimme täältä kotoa kohti
Naantalia, niin täällä paistoi aurinko.
Naantaliin päin ajaessamme ilma alkoi
muuttua synkemmäksi ja perille päästyämme
Naantalissakin satoi.
Päätimme mennä syömään
Trapin pihaan, koska siellä on katetut pöydät
niin ei tuo sadekkaan niin haittaisi.
Ruuat tilattuamme aurinkokin alkoi paistaa
ja päivä olikin todella lämmin.
Noin kaksikymmentä vuotta sitten
Naantali oli siis meidänkin kotikaupunkimme.
Poikamme oli n. 10kk ikäinen kun muutimme pois
tuosta ihanasta kesäkaupungista.
Nyt siis liikuimme turisteina vanhassa
kotikaupungissamme kamera
kaulassa keikkuen.
Ukko Pekkakin rantautui
Naantaliin torvet soiden.
Taidetta ruostuneesta raudasta.
Tämä ihana putiikki
Roosa kätki sisälleen ihania sisustustavaroita
ja ihanan maalaisromanttisia vaatteita.
Voi, olisin halunnut sieltä kaiken.
Kyllä se vaan niin on,
että Naantaliin on päästävä joka kesä!!
Ihanaa torstaita
ja kiva kun kävit!
Kyllä siellä kaunista on, ei voi väittää vastaan! :)
VastaaPoistaNaantali on niin <3 Kivaa päivää Marita!
VastaaPoistaSamaa mieltä! Ja Kiitos Kati! <3
PoistaEntisen kotikaupungin kauneuden huomaa vasta oltuaan pois tarpeeksi kauan :)
VastaaPoistaYli kymmenen vuotta minulla...
Upeita kuvia ihanasta kaupungista!
Tuo on RiinaMariaa ihan totta! Monesti olen miettinyt, että voi kunpa olisimme voineet jäädä!
PoistaOn sinulla ollut ihana paikka asua!
VastaaPoistaKauniita kuvia, <3
Kyllä oli ihana tuolla asustella! Kiitos Minttu! <3
PoistaNaantali on kaunis kesäisin <3 Mukavaa viikonloppua <3
VastaaPoistaNiin on ja aivan hiljainen talvisin! <3 Mutta niin ihana kaupunki!
PoistaKiitos samoin Sinulle!
Onpa kaunis paikka, tuonne olisi joskus päästävä :)
VastaaPoista